12/14/2014

VIELÄKÖ USKOT COBAINIIN JA ENNENAIKAISEEN KUOLEMAAN JA LUOTIIN LÄPI PÄÄN?


Olen kiitollinen, että sain perjantaina tanssia valssia Tavastian lavalla. Valot sokeutti silmäni hetkeksi ja tunsin musiikin luissani asti. Hiki tarrasi hiukseni otsaan kiinni, Olen kiitollinen, että pidin Olavi Uusivirtaa kädestä ja itkin, huusin ja hymyilin. Sillä hetkellä en tuntenut niin suurta ahdistusta siitä, että tunnen niin paljon. En tiedä miltä linnuista taivaalla tuntuu, mutta uskon sen olevan jotain samankaltaista. Olen kiitollinen, että omistan Äidin joka tulee katsomaan krapulaista naamaani Helsinkiin ja silti vain halaa ja rakastaa. Äideillä on niin hämmentävän paljon rakkautta elimistössään, ettei sitä kukaan pysty edes ymmärtämään. Olen kiitollinen työkavereistani jotka vapaapäivänään tulee hengailemaan töihin vain juttelemaan kanssani.  On pitänyt luoda Helsinkiin uusi ja elinvoimainen perhe, sillä se biologinen on niin kovin kaukana arkisin. Olen kiitollinen Joensuun tytöistä, joiden kanssa ei tunnu niin yksinäiseltä kuin muiden. Kalliiden drinkkien siemaileminen ravintolassa olisi kovin typerää itsekseen. Haluaisin nukkua kotona viikon putkeen. En tiedä puhunko siitä kodista Helsingin lähiössä joka haisee tupakalle ja palaneelle kasvisruualle vai siitä joka sijaitsee Satakunnassa ja jonka ikkunoista näkee merelle. 

Olen aina kuitenkin sanonut, että olen kuten torakka ja selviän kaikesta. 

12/09/2014

X SAVION AUTIOTALOT X

Meillä oli muutama viikko sitten Reetan kanssa matkailusunnuntai, ja kierreltiin pisin Tuusulaa ja Keravaa Reetan uskomattomalla autolla ( kasettisoitin on oikeesti siistein juttu koskaan! ) ja nautittiin vaan toistemme laadukkaasta seurasta. Käytiin Keravalla, Savion aseman viereisillä autiotaloilla kiertelemässä ja kuvailemassa. Harmi, että molemmat oli suhteellisen epähehkeessä kuosissa edellispäiväsen viini + High School Musical- illan jäljiltä, mutta ehkä mennään sinne vielä uudestaan joku viikonloppu. Noi talot muuten vilkkuu Teflon Brotherssin Toukasta eroon- musiikkivideolla. 


Tilasin tänään liput perjantain Olavi Uusivirran Tavastian keikalle ja kevään Disco Ensemblen juhlakiertueen Helsingin keikalle, eli hukun tällä hetkellä tulevaisuuden keikkaonnellisuuteen. 26-päivää seuraavaan (ja toivottavasti viimeiseen pitkään aikaan...) tatska-aikaan. Alle vuosi Intian reilaamiseen ja enää muutama hassu kuukausi valkolakin päähän saamiseen. Niin paljon kaikkea tapahtumassa, että menen sekaisin päästäni entistä enemmän. Oon saanut vaihteeksi henkisesti aika pahasti turpaani ihmisiltä, että just nyt koen ansaitsevani iloita kaikesta tulevasta kivasta.

"Stop looking for happiness in the same place you lost it."