4/17/2015

HOMEINEN TISKIRÄTTI


NEULE: Monki KAULUSPAITA: Monki FARKUT: Dr. Denim KENGÄT: Nike Janoski LIPPIS: Vans LAUKKU: Ruisrockin vuosimallia tuhat

"Senkin vanha homeinen tiskirätti! Tottele minua! Katala härski maneetin maksa!"
~Nuuskamuikkunen (Muumipeikko ja pyrstötähti) 

4/10/2015

ISN'T IT WEIRD THAT IN 20 YEARS SOME OF US COULD BE MARRIED, SOME OF US COULD BE FAMOUS AND SOME OF US COULD BE DEAD?

Mulle tuli eilen veroilmoitus, enkä tunnollisena yhteiskuntaopin kirjoittaneena (melkein ylioppilaana) osaa tehdä sillä mitään. Sain myös tietää viime viikolla miten hirveesti mulla on kertynyt lomapäiviä mun duunista tälle vuodelle, enkä ollut edes koskaan uhrannut ajatustakaan sille että joskus voisi pitää lomaa. Saati sitten sille, että sellainen olisi ihan suotavaa. Maalasin äsken ja join teetä samalla. Kastoin siveltimeni vahingossa teekupissa ja join siitä sen jälkeen. Kaaduin kävellessäni bussipysäkille. Itkin työpaikan takahuoneessa ikävää vanhempiini, vaikka olin nähnyt heidät pari minuuttia sitä aikaisemmin viimeksi. 

Puhuin jonkun keski-ikäisen miehen kanssa yöbussissa politiikasta ja kyseinen mies totesi, ettei ole pitkään aikaan tavannut yhtä fiksua mimmiä ikäisekseni kuin minä olen. Punastelin kehuista. Oon edelleen kusessa koulun suhteen oman laiskuuteni takia. Hain vitsillä yliopistoon, enkä edes tiedä miksi. Katsoin yöllä Artekin lamppuja ja suunnittelin ostavani sellaisen kesän alussa. 


Elän elämässäni ilmeisesti sitä vaihetta milloin en tiedä minkä ikäinen olen. Olen kuukautta vajaa 19-vuotias nainen tai tyttö tai lapsi tai nuori aikuinen tai teini tai mikä lie. Haluaisin olla pieni lapsi, jonka suurin murhe olisi se miten Äiti kieltää repimästä Barbieilta päitä irti. Haluaisin olla myöskin eläkkeellä ja Golffata siistien ystävieni kanssa joilla on toinen toistaan mielettömämpiä tarinoita elämästään ja kokemusta kaikesta mahdollisesta. Toisaalta haluan olla aikuinen. Sellainen jolla on kämppä hyvältä paikalta ja juuri se hiton Artekin lamppu katossa. Sellainen jolla on kalenteri joka kulkee aina mukana ja asiat järjestyksessä. 

Alan ymmärtämään päivä päivältä enemmän Peter Pania ja sitä miten aikuistumisen vältteleminen tuntuu välillä ihan hyvältä idealta. Tässä mä kuitenkin oon. Paperit ulkona kohta yhdestä koulusta, vakituinen duunipaikka alla ja kohta muutto käytännössä Helsingin keskustaan. Tää on ihan kivaa välillä. Silloin ainakin kun ei tarvitse lukea veroilmoituslappuja tai ikävöidä Äitiä. 

4/08/2015

080415


Meidän parvekkeelle on muuttanut kaksi pulua asumaan. Ne ovat rakentaneet sinne pesänsä ja hengailevat nykyään siinä, mikä ei ole mulle tai mun kämppikselle Hannalle mikään ongelma. Pulut on mun lempparilintuja Flamingojen oheella, joten oon itseasiassa aika onnellinen asiasta. Ajattelin pitää tuparit pulujen muuton kunniaksi. Pulujuhlat. 

Käytiin eilen Venlan kanssa Emmassa, eli Espoon modernin taiteen museossa pällistelemässä Pop art design- näyttelyä joka oli kyllä ihan huippu. Diggailen Andy Warholista ja Eero Aarniosta hirveesti. Varsinkin eilisen jälkeen Aarnion pointsit mun silmissä nousi kyllä kohisemalla. Sain taas yhden asian lisää siihen surullisen kuuluisaan "nämä asiat ostan kun olen rikas aikuinen"- listaan. (Bubble chair) Tuolia sieltä en mukaani saanut, mutta Mirón ja Monetin isot julisteet kyllä. Ostin vielä kasan Andy Warholin kortteja seinilleni hengailemaan Kurt Cobainin, Frida Kahlon ja muiden hyvien tyyppien kanssa. Nukun yöni parhaiten hienojen ihmisten keskellä. 

Ps. Lähdetään ilmeisesti Eurooppaan juhlimaan mun synttäreitä ens kuussa Hannan kanssa. Jes! Edes hetkellinen maisemanvaihdos tekee just nyt hiton hyvää.