7/30/2015

MAAILMAN PARHAIN VAARI JA MAAILMAN HIENOIN JOPO

En tiedä onko blogin tai sosiaalisen median ylipäätään puolella tullut ikinä ilmi sitä miten läheisiä ollaan mun Äidin vanhempien, eli mun Mummon ja Vaarin kanssa. Mummo ja Vaari ovat mun suurimpia roolimalleja tässä elämässä ja kunnioitan heitä varmaan enemmän kuin mitään muuta koko maailmassa. Ollaan vietetty lapsuudessa ihan järjettömän paljon aikaa heidän kanssaan ja se määrä rakkautta mitä olen Mummolasta saanut on ollut ihan uskomatonta. Niillä kahdella on sellainen elämänasenne, parisuhde ja arvomaailma mitä saan vain toivoa itselleni siunaantuvan jossain vaiheessa. Voisin hehkuttaa heitä loputtomiin, mutta siirryn ehkä itse asiaan. 


Muutama viikko sitten olin Raumalla käymässä ja Mummolassa selitin jotain Vaarille siitä, miten haluaisin hankkia pyörän Helsinkiin. Vaari tuntee mut sen verran hyvin, että tietää mun saavan päähäni aina jotain tiettyä, joten kysyi multa millaista pyörää olen ajatellut. Kerroin katselleeni kirppareilta vanhan mallista Jopoa ja erityisesti keltaisia yksilöitä. Vaari innostui tästä ideasta ja loppu onkin jo kuvissa esillä. 

Silloin kun menin yläasteelle, mulle piti hankkia uusi pyörä vanhan jäädessä liian pieneksi. Kierrettiin silloin kuusi vuotta sitten Vaarin kanssa Rauman kirpputoreja ja löydettiin sellainen ns. mummopyörä joka yhdessä purettiin osiin, kunnostettiin ja maalattiin just sellaiseksi kuin minä itse silloin halusin. Suurimman osan duunista teki kylläkin Vaari, mutta olin kovin innoissani maalaamisesta ja siitä tulikin mustavalkoraidallinen jota koristi muutamat tähdet. Juuri sopiva siis meikälle emoaikojeni parhaassa vaiheessa. Se pyörä toimii mun pyöränä edelleenkin Raumalla, mutta musta on nyt ihanaa miten mulla on Helsingissä oma pyörä joka on myöskin Vaarin laittama. Se on just sen sävyinen keltainen Jopo minkä halusin ja sillä pystyn vetelemään onnellisena, aurinkoisena ja kiitollisena ympäri Helsinkiä. Vaari on paras. 

7/29/2015

KÄVELEVÄ MUSTIKKA



Käytiin Hannan kanssa yks päivä Iso Roobertinkadun UFF:ssa ( Helsingin paras UFF ) tekemässä löytöjä vähän ehkä liikaakin. Hannan piti käydä vaan nopeasti tsekkaamassa sen tarjonnan flanellipaitojen suhteen, mutta lopuksi kannettiin molemmat muovipussilliset vaatteita sieltä pois. Yksi mun lempparilöydöistä oli tämä kuvissa näkyvä Addun takki, millaista olen ehkä salaa vähän himoinnut jo pidemmän aikaa. En tiedä vieläkään mitä mieltä olen tosta väriyhdistelmästä, sillä mun mielestä näytän aika pitkälti vaan kävelevältä mustikalta tai siniristilipulta. Tykkään tosta kyllä siitä huolimatta ja ehkä noi on just nyt aika ajankohtaiset värit, terkkuja vaan Olli Immoselle et torilla tavataan. 

Mulla on viimeinen pätkä mun kesälomaa alkamassa. Tässä vaiheessa on hyvä huomata passin vanhentuminen ja oma tyhmyys. Toisaalta tekisi mieli lähteä takaisin Dameihin käymään, mutta toisaalta Euroopan kaupungeista esimerkiksi Kööpenhamina ja Reykjavik kuullostaisi mun korvaan just nyt tosi hyvältä. Toisaalta taas haluaisin säästää Aasian reissua varten, mutta toisaalta haluaisin vain mahdollisimman nopeasti pois täältä ja pois näistä kuvioista. Sain pari päivää sitten ihan kamalia uutisia lähipiiristäni jotka pistivät aika hiljaseksi ja reissu Raumalle vanhempien (ja kissojen!!!) luo tuli just sopivaan saumaan. Ehkä tää tyydyttää mun sitä reissukuumetta hetkeksi aikaa. Not. 

7/27/2015

AMSTERDAM - VIDEO



Kokosin tyylikkäästi kaksi kuukautta myöhässä fiilistelypätkän Dameista ja halusin ehdottomasti laittaa sen teillekkin tänne, koska musta tossa on jotain tosi onnellista. Mulla on meneillään ihan järjetön reissukuume ja siksi teinkin profiilin eräänä päivänä viime viikolla Couchsurfing- palveluun. En ole ihan varma sen käyttämisestä vielä, mutta uskoakseni asiat selviää ajallaan. Jos mun lukijoissa on joku joka on sohvasurffaillut ja haluaa jakaa vinkkejä (tai siistejä tarinoita, kokemuksia ja reissuja) niin kommenttiboksistani löytyy rajaton määrä tilaa ja rakkautta teille. Ja tietty kaikille muillekkin.