4/30/2015

BODY SHAMING; REETTA PIETIKÄINEN ON VIERAILEVA TÄHTI

Yksi parhaista ystävistäni kirjoitti sosiaaliseen mediaan teksin, joka kolahti ainakin itselleni suuresti. Ajattelin sen teillekkin jakaa, koska Reetta on melkoinen superbeibe, sillä on tänään synttärit ja aihe mistä kyseinen muikkeli kirjoitti on ihan jumalattoman tärkeä. Oon ihan uskomattoman ylpeä siitä, että mulla on noin upea, rohkea ja sydämellinen nainen mun lähipiirissä. Pidemmittä puheitta hyvää synttäriä rakas toverini ja muut toverit, lukekaa tämä teksti ja menkää vapun viettoon täynnä rakkautta. 


♥ ♥ ♥

"Olen elämäni aikana kohdannut paljon negatiivisia kommentteja ulkonäöstäni. Nuorempana kun kauneisihanteeni oli vielä samanlainen kuin mediassa ja suurimmalla osalla ihmisistä olivat ajatukseni tasoa "En voi olla kaunis jos en ole laiha, en voi olla viehättävä jos en ole hoikka, minua ei voida rakastaa jos painoindeksini ei ole ihanteellinen." 

Koulussa minua pilkattiin ja vastasin pilkkaan ajoittain huonolla käytöksellä ja rakensin kilometrien mittaisen suojamuurin ympärilleni. Oli aika kun ulkonäkööni liittyvät kehut liittyivät vain ja ainoastaan siihen jos olin laihtunut kilon tai kaksi. Ahdistuin ulkonäköpaineiden takia todella pahasti ja kärsin ongelmasta todella pitkään. Muistan jos näin mediassa näitä ns "pluskoon malleja" ja tavallisen kokoisia ihmisiä, ajattelin että he ovat kauniita tavoilla joihin itse en voi päästä, heillä oli kiiltävät hiukset ja kauniit kasvot. 


Mitä sitten tapahtui? En voi sanoa että elämässäni olisi ollut tiettyä pistettä jolloin tajusin että olen aika mahtava. Ensimmäisen kerran kun minua pyydettiin malliksi kaverin valokuvaus projektiin naurahdin ja kuittasin jutun vaan olkien kohautuksella. Kun sitten näitä pyyntöjä tuli useampia aloin todenteolla miettimään että tekevätkö muut tätä vain pilkallaan vai onko ongelma korvien välissä. Samoihin aikoihin tutustuin syvällisemmin Burleski taiteeseen, taiteenlajiin joka vilisee vahvoja naisia kaikessa koossa ja muodossa. Pian sen jälkeen suostuin ensimmäistä kertaa malliksi. Kun näin kyseiset kuvat ensimmäistä kertaa en ollut tunnistaa itseäni, itsevarman oloinen ihminen tuossa kuvassa ei voinut olla minä. Pian tutustuin ihmisiin jotka olivat kauniita ja rohkeita, joilla saattoi olla vaikeuksia elämässä mutta he kohtasivat ne kaikki ryhti suorana vaikka taivaalta olisikin satanut puukkoja, halusin olla yksi heistä, kadehdin heitä. Pian koitti aika kun en katsonut peiliin ja nähnyt siellä vain järkyttävää suohirviötä jonka jalassa on valtava syntymämerkki ja käsivarret liian paksut, sieltä katsoi takaisin ihan tavallinen tyyppi. Pian olinkin vakiomallina useissa projekteissa ja ihmisten katseet viipyivät minussa hetken pidempään. Olin jonkun mielestä kaunis ja minusta pidettiin omana itsenäni. 

Opin uskomaan itseeni ja se on tärkeintä mitä olen koskaan oppinut. Opin uskomaan muihin ihmisiin, he eivät katsoneet minuun vain inhosta. Opin olemaan sisältä kaunis, kuullostaa klisheeltä mutta totta se on. Tunsin itseni kauniiksi ja muut vastasivat tähän toivomallani tavalla, he näkivät minut kauniina vaikka käsivarteni olivat paksut ja mahassa oli makkaroita. He näkivät minut haluttavan näköisenä. 

Miksi kerron kaiken tämän? Jos tämä teksti tavoittaa kenetkään joka kokee oman vartalonsa esteenä onnelisuuteen, tai kokee olevansa ruma, haluan sanoa teille: Älkää muuttako itseänne jos ette niin itse toivo, älkää tehkö mitään toisten ihmisten toiveiden takia. Oppikaa rakastamaan vartaloanne niin muutkin rakastavat sitä. Se miltä näytät on sinun oma asiasi. "

♥ ♥ ♥

Ps. Reetan instagramin löydätte tästä